Muutoksia

Tolla otsikolla on muutamiaki tarkotuksia.
1: Tänään alko koulu. Vaikuttaa kivalta, mut saa nyt nähä.
2:Mun blogi vaihtuu http://justalittlenormalgirl.blogspot.fi/ siin on uus :)
Tänne kirjotan kyl viel sit ku tulee kirjotettavaa.

Elämä on vaikeeta, mut sitä ei kannata heittää hukkaan!

Minun kesä vasta alko. Olen taas oma iloinen itseni. Jei!

Nyt viime aikoina on taas tapahtunu pikku käänteitä. Esim. Sain rakkaan ystäväni takaisin. Pelkäsin oikeesti menettäneeni Alisan kokonaan. No nyt on asiat hyvin... Mitä nyt vähän kestää toipumises ja siinä et kaikki on taas palautunu ennalleen.
Kyl se tästä. Ollaan vähä suunniteltu muuttoo samaan opiskelu kämpään, mutta se on kaikkea muuta ku varma. (tai miten sen nyt ottaa)
Pää asia on se että välit on kunnossa ja elämä jatkuu. Ja on mahtavaa että on taas joku jonka kaa jutella :D

Ens viikolla tanssi leiri. Sieltä saatte sitte seuraavat kuulumiset :)

Niin ja on minulla yksi pikku ilmotus.
Eli 13.8.tta alotan uuden blogin. Siittä tulee ehkä hieman syvällisempi ja se kertoo tarkemmin mun elämästä.
Toki jatkan tätäki blogii, mut kirjotan kun on otsikkoon liittyvää asiaa. (eli kun olen matkoilla) Tämä perehtyy siis ennemmän lomailuun ja hauskan pitoon. 
Tänne tulee vielä muutama postaus ennen muutosta.

Peilikuva pirstaleina

Joskus kaun sitte yks kaveri sano, et "tuntuu ihan siltä, että elämä hajoaa palasiksi" Lohdutin häntä (tietty), sillä koskaan ei asiat voi olla niin huonosti. Tällä hetkellä minusta tuntuu siltä, että elämä todella on palasina.
Sanotaan, että elämä opettaa. Minä olen oppinut sen, että ihmiset osaavat olla todella julmia ja heitä pitää pelätä.
Olen huomannut sen, että jos olen yksikseen kotona, enkä vietä aikaa ikäisteni seurassa. Niin minusta tulee kiukkuinen. Tarvitsen ystäviä, en voi elää ilman heitä.
Toisaalta joskus on parempi olla yksin, sillä silloin kukaan ei satuta.
Elämä voi olla vaikeaa ja maailma on julma, mutta tällä hetkellä mikään ei ole tärkeämpää kuin se että saan Alisan takaisin. Kolmen vuoden aikana hänestä tuli minulle korvaanaton. Nyt kun mietin, niin en edes tiedä milloin hänestä tuli niin tärkeä. On paljon kauniita muistoja. Varsinki kahdesta aikasemmasta kesästä. Tästä kesästä piti tulla kaikkien aikojen paras, mutta miten kävikään. Vietän kesää yksin täällä keskellä ei mitään, paikasa jota monikaan ei tiedä. Onhan minulla kavereita. Tänään ki ois pitäny mennä Inkan ja Arskan kaa kylille, mutta skootterilla oli jotain tätä ideaa vastaan... Mutta kuitenkaan kukaan ei korvaa Alisaa. Hän vaan on... sellanen... Me oltiin ku paita ja peppu. Niin samanlainen ajatus maailma. Joskus se oli hieman ärsyttävää, ku hän kiinnostu aina samoista jutuista. Nyt sitten tuntuu todella tyhjältä. Kukaan ei ymmärrä. Ei ole ketään kelle kertoo k-draama löydöistä..

Sunnuntaina oli ihan hyvä päivä verrattuna muuhun viikkoon. Oli pikkuveljen rippijuhlat. Hirvee hössötys taas vaihteeks. Kirkkoon ki piti mennä.... Mut sen jälkeen sai ruokaa <3 Olin hieman tylsistynyt, mutta sitte isän tuttu tuli poikans kans käymään. Se jätkä sit  lupautu laittaan skootterin kuntoon. Jotenki sit piristyin. (Se sama jätkä kävi meil pari päivää aikasemmin ja illalla sain kuunnella isän vittuilua.) Se otti yhen osan siittä mukaan kotia, kattoakseen sen toimimisen. No päivä jatku normaalisti. kävin pesulla ja kun olin pukeutumassa, niin äiti tulee mun huoneeseen "Sun poikaystävä on tulossa laittaan sen osan kuntoon" Meikä vaan facepalmaa. Istuskelin terassilla ja se jätkä värkkäs siel jotaki. Pian se tuli sielt hymyillen pirteästi. Minä katoin sitä silleen "et oo tosissas, se toimii!!!!" Siin vaihees ois tehny mieli halata sitä ja kukukukuuu. Mut jätin väliin heh. En kyl ymmärrä mite se viitti. Sit iskällä oli taas hauskaa. Olin kattomas leffaa, ni se tulee siihen silleen "Siin ois sulle hyvä jätkkä" Noh onhan se ihan jees. Kauniit hiukset, ihana hymy, suloset silmät, pitkä ja muutenki ihan hyvän näköne... Mukavan olonen ja kelpaa vanhemillekki... Siinä on vaan yks iiso mutta. Se on varattu. Ku sanoin siittä isälle, ni se vaan tokas "sano kuule sille jätkälle, et jätä se muija sil on matoja." Joo aivan varmana kuule sanon. Ei elämä. Niin ja soitin vahingossa Alisalle. (hyvä minä.) Oli vähä et mitä....
Päivä päätty kuitenki huonosti... mutta elämä on aina välillä.

Enään kaks viikkoo tanssi leiriin. Joskos se siittä sitte helpottas.

Kesäloma=turha juttu

Olen kai outo, koska minulla on todella tylsää. Mielummin istuisin koulun penkillä, kuin olisin nyt tässä tietokoneen ääressä. Tästä piti tulla mahtava loma, jonka vietän rakkaiden ystävien kans. Yllätys yllätys, suunitelmani petti taas. Sen sijaan että pitäisin hauskaa kamujen kans, synkistelen yksin huoneessani. En varmaann opi koskaan, ettei  minun kannata suunnitella mitään etukäteen. Kaikki menee  kuitenki perseelleen.

Tämä viikko on muutenki ollu perseestä. Päätin luovuttaa parin tärkeän ystävän kanssa. Yritin todella säilyttää ystävyyden, mutta ei siittä mitään tuu, jos toinen vain puukottaa selkään. En vain pysty luottamaan heihin. Varsinkin toinen heistä käyttäytyy usein todella lapsellisesti.
Tietenkin sitten kun olisin tarvinnut seuraa, niin paras ystäväni on minulle vihainen, eikä kerro tarkalleen että miksi. Minä taisin vielä pahentaa asioita... Mutta muutama päivä eteen päin lähetin hänelle viesti, yrittäen korjata asioita. Lähetettyäni viestin jouduin paniikkiin ja suljin puhelimen. Pitäisi soittaa Sonjalle, sillä hän saattaa olla huolissaan, mutten ole vieläkään uskaltanut laitaa puhelinta päälle. Pelkään, että kaikki on ohi.
Se kaikki paska nitä minulle on tapahtunut tässä elämän aikan, on saanut minut pelkäämään tulevaa. Minun lapsuuteni on ollut kaikkea muuta kuin onnellinen. Nyt on perus koulu ohi ja elämä vasta alkaa. Hmph. Aika huonosti ....
Noh pohjalta pääsee vaan ylöspäin!!!

Mitä itse tekisitte, jos joku puukottais selkään kerta toisensa jälkeen? Kommatkaa!

Voi noita nykyajan lapsia.

Moooi ja oikeen hyvää Juhannusta kaikille. Ulkona on oikein kaunis ilma, mutta en ole lähteny koneltaa mihinkään. En oikein tykkää juhannus pippaloista... Mutta mennään nyt muihin juttuihin.

Viime viikko meni ihan kivasti. ei kyl tapahtunu mitään erityistä, paitsi et ku oltiin Alisan kaa ostoksilla joku päivä, ni tuli lauma jotain jäätävän komeita Kiinalaisia jätkiä vastaan. Sit Alisa oli meil yötä ja oli taas niin jännää xD

Tämä viikko on ollu täyttä tuskaa. Maanantaina lähin törmälään leirille isostelemaan. Leiri oli 7-9-vuotiaille tytöille. Aiheena heppa-leiri. Ennen leiriä oli et Eiiiii! Kun päästiin alottaan, ni oli sellanen fiilis, et ehkä tää menee hyvin ja vois olla hauskaaki ja on nuo mun huoneelaiset ihan sulosia. Ensimmäisen 5minsan aikana sain jo lempinimen "Minttu". Mutta ruokailun jälkeen leiri muuttu kunnon helvetiksi. Minulla oli koko leirin kamalin porukka ja sit puolet leiristä heidän puheen aiheena oli minun rintani. Minä vaan kuuntelin ihan järkyttyneenä.

Kun seuraavana aamuna heräsin tuntui ihan mahottomalta et selviin hengissä. Onneks oli vähä helpompi päivä ja sain tytöt nukkuun hirmu helposti, vaikka päivä alkoi joillain pervoilla jutuilla. Oli vähä sellanen olo siinä kuunellessa niitä juttuja pitkin päivää, et nuo katuu viel vanhempana.
Viimeinen aamu valkeni ja oli ihan raato olo. Joka lihan oli kipeenä. Kiitos pikkusten jokka halus koko ajan reppuskaan. Onneksi päivä meni nopsaa ja pian päästiin kotiin-Kotiin päästyä menin nukkuun ja nukuin seuraavaan aamuun asti.. Leirillä opin että olen ollut tooooosi ihana ja kiltti tyttö. Ei sillon ku minä olin pieni, ni kukaan ikäiseni puhunu pervoja ja kiroillu. Toinen  juttu Varkka leirit ei oo mun juttu.

Leirin jälkeen näin kyllä pelkkiä painajaisia ja eilinen oli kyllä aika sekava päivä. Meinaan siis ajatus mailmaani. Osa niistä painajaisista oli niin todentuntuisia, ni ei pysyny eilen sit ajatukset kasassa. Tuntui kuin jotain tärkeetä ois puuttunu. Mutta silloin kun tuntuu pahalta, niin mikään ei anta paremmin kuin aasialainen draama. Nyt alku kesästä olen keskittyny enemmän J-Draamaan.

Ai niin tapahtuhan viimeviikolla jotain. Pääsin Kalajoelle opiskelemaan :)
Tänään ei ole ollu sen kumempi päivä ku eilen. Katoin elämäni ensimmäisen Thaimaalaisen leffan ja se oli iiiiiiihana!!!! Maailman ihanin leffa

Siin traileri

VAROITUS! Saa tytöt itkemään. Ite itkin ainaki kolme kertaa leffan aikana. Mut pahiten sen tytön altaaseen putoamisen jälkeisten tapahtumien aikana. En oo ikinä itkeny niin paljo leffan aikana.

Sitä en oo ikinä älynny et miten noi aasialaiset saa niin paljo tungettua tunteita niihin lefoihin ja sarjoihin. Vihaa, iloa, surua ja unelmia. Ei muut leffat ja sarkat saa minussa niin paljon tunnekuohuja aikaan, ku aasialaiset.

Aasia iiiso <3 :3

Vihdoin on kesä, vaikkei kyl siltä tunnu

Sori en ole kirjotellu aikoihin. On ollu tosi kiire. Mut kesäloma alko ja nyt on aikaa :)

Kesäloman alkutunnelmia: Kesä ei oo alkanu mitenkää hulppeesti. Käytiin vanhan luokanvalvojan luona kylässä ku päättäjäiset oli ohi. Iltapäivällä mentiin Alisan kaa syömään ja mukana oli sulonen thaimaalainen pikku tyttö. Sunnuntaina siivosin ja Sonja tuli Ykaan. Heattiin se meille ja vietettiin aikaa jutellen kaikenlaista.
Eilen aamulla oli pää vähän kipee... Enkä jaksanu tehä mitään. Tämän kesän sääkään ei oo ollu mitenkään hyvä. Toivottavasti kohta tulis lämmintä.

tää on niin ihana biisi ja Cnu on ihan paras.<3

Elämä tiputti taas kyydistä.

Apuvaaaaa!  Sain yfulta puhelun ja ne kyseli kaikkee ja ja jaaa. Mitä mä älysin, ni ne lähettää mulle hyväksymis paperit Thaimaaseen. Oon ihan sekasi ja itken ja joo-o...
Oisin kyl halunnu Koreaan, mut on Thaimaaki kiva, mut Korea on kivempi + osaan koreaa jo valmiiks vähä.
Mut joo kirjotan lisää myöhemmin, ku pää on aivan tyhjä.